Tarveselvitys on koonti rakennuksen ja sen käyttäjien tarpeista. Palkattuja asiantuntijoita ei vielä ole, joten mennään karkeilla arvioilla, jotka täsmentyvät myöhemmin.
Kuinka tarveselvitys esitellään yhtiökokoukselle?
Hallitus esittää vuosittain vuosikokouksessaan kunnossapitotarveselvityksen. Linjaremontti on suurin taloudellinen uudistus koko taloyhtiön aikana, joten sitä kannattaa käsitellä erillisenä asiana esityslistalla. Asioita, joihin kannattaa syventyä projektitarpeita määriteltäessä:
Kuntotutkimus heti alkuun
Ennen 1994 rakennetuissa taloissa asbestikartoitus on välttämätön, jotta urakoitsijat voivat tehdä saneeraustyönsä turvallisesti. Kartoituksen tekee aina pätevöitynyt tarkastaja – se kannattanee tehdä vasta hankevaiheessa, jos sitä ei ole jo tehty.
Kokoa piirustukset ajoissa
Rakennuslupa- ja arkkitehtipiirustukset, rakennesuunnitelmat, vesi- ja viemäripiirustukset, lämmitys- ja sähköpiirustukset – ne ovat aina ensimmäiset, joita kysytään.
Realiteetti: täydellisiä piirustuksia ei useinkaan ole, koska rakentamisesta on kulunut noin 50 vuotta. Ajantasakuvien teettäminen kannattaa sisällyttää suunnittelutarjouksiin.
Kartoita muut korjaustarpeet
Putket, viemärit, lämmitys ja sähköt kuuluvat urakkaan ilman muuta. Kylpyhuoneiden pinnat vaativat usein jo uusimista, miksi sekin kuuluu osaksi urakkaa. Näiden lisäksi käykää läpi ainakin seuraavat – ja päättäkää, mikä sisällytetään ja mikä siirretään:
As Oy Liivis sisältää kolme kiinteistöä, joissa kaikissa oli kylmäkellarit. Asukaskyselyssä annettiin mahdollisuus poistaa kaikki kylmätilat. Poistaminen ei kokonaan onnistunut, mutta tarvitsijoita oli niin vähän, että vain B-taloon jätettiin kylmätilat – muiden talojen kylmiöistä tuli tavallisia varastotiloja.
Kuinka huomioidaan energiansäästö linjaremontissa?
Kun edessä on iso projekti, kannattaa samalla miettiä energiansäästömahdollisuuksia – energiansäästö tarkoittaa usein myös kustannusten säästöjä. Kannattavuuslaskelmia ja takaisinmaksuaikoja kannattaa tiedustella hankesuunnittelijalta ja putkisuunnittelijalta.
PILP – poistoilmalämpöpumppu
Varsin suuri osa taloyhtiön lämmöstä puhalletaan taivaan tuuliin poistoilmastoinnin kautta. Tästä poistoilmasta voidaan osa lämmöstä kerätä talteen lämpöpumpulla – PILP eli poistoilmalämpöpumppu. Järjestelmä on jo varsin monessa taloyhtiössä ja sen käyttöönotto on laskettu kannattavaksi.
Järjestelmä on varsin tekninen, joten taloyhtiö tarvitsee asiantuntijakommentteja päätöksentekoon.
As Oy Liivis asennutti PILP-laitteistot. Hallitus laski takaisinmaksuajaksi noin 12 vuotta – kun järjestelmän oletuskäyttöikä on vähintään 20 vuotta, järjestelmä todettiin kannattavaksi. PILP:n säästöjen takia yhtiövastikkeita voitiin hieman laskea.
Aurinkoenergia
Aurinkopaneelit katoilla yleistyvät myös kerrostaloissa, mutta järjestelmissä on uutuuttaan vielä ongelmia. Sähköntuotto on suurimmillaan kesällä, jolloin taloyhtiön kulutus on vähimmillään – saadaanko sähkö aidosti hyötykäyttöön? Jos taloyhtiöön tulee PILP, voidaan miettiä, kompensoidaanko sen lisäämä sähkönkulutus paneeleilla.
Luotettavan kannattavuuslaskelman määrittäminen on vielä haastavaa – ei kannata sinisilmäisesti uskoa valmistajien mainoksia. Käyttäkää hankesuunnittelijan ja sähkösuunnittelijan asiantuntemusta; myös huoltoyhtiöltä voi saada kokemuksia kohteista, joissa paneeleita jo on.
As Oy Liivis harkitsi myös aurinkopaneelien hankkimista, mutta idea tuli niin myöhään, että luotettavaa kustannustietoa ei ehditty saada eikä riskeihin ehditty syventyä.
Maalämpö
Maalämpöpumput ovat tulleet kerrostaloihin, ja trendi on tullut jäädäkseen. Lämpöjärjestelmän vaihtaminen vaatii hyvin paljon asiantuntemusta myös suunnittelijoilta – konsultoikaa maalämmön asiantuntijoita heti aluksi.
Avustukset: remonttiin on mahdollista saada avustuksia mm. energiansäästöön, esteettömyyteen ja turvallisuuteen. Isännöitsijän tehtäviin kuuluu avustusten hakeminen, jos niitä on taloyhtiölle saatavissa.