Kun taloyhtiössä puhutaan linjasaneerauksesta eli kotoisammin putkiremontista, useimmille tulevat ensimmäisenä mieleen uudet kiiltävät kylpyhuoneet, modernit hanat ja viikkoja kestävä pöly. Todellisuudessa linjasaneeraus on taloyhtiön historian merkittävin tilaisuus laittaa kerralla kuntoon myös kiinteistön hermojärjestelmä – eli sähkö-, datatiedonsiirto- ja antenniverkot.
Moni vanha taloyhtiö on sähköisesti ajalta, jolloin kodin suurin sähkökuorma oli pulsaattoripesukone tai väritelevisio. Nykyisin induktioliedet, ilmalämpöpumput, jatkuvasti latauksessa olevat älylaitteet ja sähköautot vaativat sähköverkolta aivan eri tason suorituskykyä ja turvallisuutta. Sähköpisteitäkin tarvitaan monin verroin enemmän.
Tässä asiantuntijakatsauksessa perataan läpi se, mitä kaikkea sähköistyksestä uusitaan linjasaneerauksen yhteydessä.
Historiallinen taakka: Kahdesta johtimesta kolmeen
Suomessa käytettiin pitkään sähköasennuksissa niin sanottua nollaluokitusta (TN-C-järjestelmä). Tällöin pistorasialle tuotiin vain kaksi johdinta: vaihejohdin (virransyöttö) ja nollajohdin. Jos pistorasia haluttiin suojata, nollajohdin kytkettiin pistorasian maadoituskynsiin.
Tähän järjestelmään liittyy vakava turvallisuusriski: jos yhteinen nollajohdin katkeaa jostain matkan varrelta (ns. nollavika), laitteen metalliseen kuoreen nousee hengenvaarallinen 230 voltin jännite ilman, että sulake palaa.
Nykyisten määräysten mukaan sähköjärjestelmät rakennetaan aina viisijohdinjärjestelmänä (huoneistoissa kolmejohdinjärjestelmä eli TN-S-järjestelmä), jossa suojamaalle (PE, keltavihreä johdin) on täysin oma, erillinen reittinsä. Tämä tekee sähkön käytöstä monin kerroin turvallisempaa ja mahdollistaa nykyaikaisten turvalaitteiden käytön.
Mitä kaikkea sähköistyksestä uusitaan linjasaneerauksessa?
Kun seinät ja kuilut avataan putkien vuoksi, on taloudellisesti ja teknisesti järkevintä laittaa koko sähköinfra uusiksi kiinteistön liittymispisteestä aina asunnon perimmäiseen pistorasiaan asti. Tyypillisesti hanke sisältää seuraavat kokonaisuudet:
1. Pääkeskus ja nousujohdot
Kiinteistön sähköpääkeskus uusitaan tai kenties laajennetaan vastaamaan nykyajan tehontarvetta. Samalla uusitaan nousujohdot eli sähkökaapelit, jotka kulkevat pääkeskukselta porraskäytävien kautta huoneistojen sähkökeskuksille. Uusissa pääkeskuksissa tulee huomoida myös suurentuva sähköntarve – tämä on kriittistä esimerkiksi siksi, että taloyhtiö voi tulevaisuudessa tarjota asukkaille sähköautojen latauspisteitä ilman, että pääsulakkeet paukkuvat.
2. Huoneistokeskukset (sulaketaulut)
Asuntojen vanhat, pyöreillä tulppasulakkeilla varustetut "poksit" korvataan moderneilla automaattisulaketauluilla. Uusiin keskuksiin asennetaan lakisääteiset vikavirtasuojakytkimet (VVSK). Vikavirtasuoja on hengenpelastaja: se katkaisee virran sekunnin murto-osassa, jos sähköä alkaa vuotaa väärään paikkaan (esimerkiksi ihmisen läpi maahan rikkinäisen laitteen vuoksi).
3. Huoneistojen kaapelointi, pistorasiat ja kytkimet
Kaikki asunnon sähköjohdot vedetään uusiksi. Samalla vanhat maadoittamattomat pistorasiat vaihdetaan maadoitetuiksi (ns. "sukorasioiksi"). Jos kylpyhuoneet rakennetaan putkiremontissa kokonaan uusiksi, sinne tuodaan aina modernit sähköt, turvalliset vikavirtasuojatut pistorasiat peilikaapeille tai pesukoneille ja kenties myös mukavuuslattialämmitykset.
4. Datalinjat ja tietoverkot (Traficom-määräys 65)
Datalinjojen uusiminen ei ole vain mukavuuskysymys, vaan sitä ohjaa lainsäädäntö. Linjasaneerauksen yhteydessä taloyhtiön on noudatettava Traficomin määräystä kiinteistön sisäverkoista. Tämä tarkoittaa:
Valokuituverkkoa (FTTH): Taloyhtiön jakamosta tuodaan valokuitukaapelit jokaisen asunnon kotijakamoon. Tämä takaa symmetriset, gigabittiluokan internet-yhteydet vuosikymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Vanhoissa asunnoissa ei kotijakamoa ole, eli se tulee nyt.
Yleiskaapelointia (Cat6 tai Cat6A): Asunnon sisälle rakennetaan ehkä RJ45-pistokkeilla varustettu lähiverkko, jotta netti saadaan jaettua vakaasti esimerkiksi äly-tv:lle tai etätyöpisteelle ilman pelkkien langattomien verkkojen varassa olemista. Lähiverkko ei ole kuitenkaan vaatimus. Vähimmillään riittää yksi RJ45 pistorasia jokaiseen asuntoon.
Antenniverkon uusimista: Vanha ketjutettu antenniverkko (jossa yhden asunnon häiriö pimensi naapurinkin television) korvataan tähtiverkolla, jossa jokaiselle asunnolle on oma puhtaasti toimiva kaapelinsa.
Yhteiset tilat, valaistus ja ulkoalueet
Samalla vaivalla uusitaan taloyhtiön saunatilojen, kellarikomeroiden ja porraskäytävien sähköt. Valaistus päivitetään energiatehokkaaseen LED-tekniikkaan, ja porrashuoneisiin asennetaan liiketunnistimet. Tämä tuo taloyhtiölle suoria säästöjä sähkölaskussa.
Nyrkkisääntö: Jos sähköjä ei uusita putkiremontin yhteydessä, edessä on todennäköisesti uusi, kallis ja asumismukavuutta haittaava remontti jo 10–15 vuoden kuluttua.
Yhteenveto
Sähkö- ja tietoliikenneverkkojen uusiminen linjasaneerauksen yhteydessä on investointi, joka maksaa itsensä takaisin turvallisuutena, asumismukavuutena ja kiinteistön arvon nousuna. Se nostaa taloyhtiön kertaheitolla nykypäivän vaatimusten tasolle ja varmistaa, että talo on valmis tulevaisuuden digitaalisille palveluille sekä sähköistyvälle liikenteelle. Kun putket ja johdot uusitaan kerralla, säästetään merkittävästi myös suunnittelu-, valvonta- ja urakointikustannuksissa.
